Nunaminertanik agguaassinermi suut pi-umasaqaataapput

1 Nunaminertamik atugassiineq suua

1.1 Nunaminertaq atorneqalersinnagu nunaminertamik atugassiissut tunniunneqarsimassaaq.

1.2 Illut sanaartukkallu nutaat tamarmik nunaminertamik atugassiissuteqarfiussapput.

1.3 Illunut ilassutit, aneerasaartarfiit assigisaalluunniit, aqquserngit, biilinut inissiisarfiit assingisaalluunniit, erngup aqqutai, eqqakkat aqqutaat assigisaallunniit nunaminertamik atugassiissuteqartitsinermik pisariaqartitsipput.

1.4 Illunik, nunaminertanik sanaartukkanillu al-lanngortitamik atugaqalerneq nunaminertamik atugassiissuteqartitsinermik pisariaqartitsipput.

1.5 Illu sanaqqinneqarpat isaterinermut illuliornermullu nunaminertamik atugassiissummik qinnuteqartoqassaaq, nunaminertamik atugassiissut nutaaq pineqarmat.

1.6 Illunik aamma imaluunnit sanaartukkanik piginnitumit allamiit pisinermi tunisaqarnermilu, imaluunnit kingornussinermi qularveeqqusiussaniluunnit piviusunngortitsinermi, nunaminertamik atuisinnaatitaaneq tunniunneqartassaaq, tassami nunaminertamik tunniussineq inummut tunngasuusarmat, piginnittuulersumullu tunniussineq pisortanit nunaminertamut akisussaasunit akuersissutigineqartussammat.

1.7 Atuisussaatitaanermik allamut ingerlatitseqqinneq pisarpoq, illumik sanaartukkamillu piginnittuulersup nunaminertamik atuisussaatitaassummik tigusaqarnissaminik qinnuteqaateqarneratigut. Taamaalilluni kommunalbestyrelsip aaliangissa-vaa, nunaminertamik atuisussaatitaaneq piginnittunngortumut tunniunneqassanersoq. Piginnittuulersup kissaatigippagu illu maannamut atorneqarnerminiit allaanerusumik atorneqalissasoq, atuinissarlu tamanna nunaminertap pilersaarusiorfigineqarneranut atuuttumut akerliuppt, taava kommu-nalbestyrelsip atuisinnaatitaanerup piginnittumut nutaamut, pissusiulersussaat nutaat tungavigalugit tunniunneqarnissaa, itigartitsissutigisinnaava.

2 Nunaminertanik atugassiissutit suussusii

2.1 Nunaminertanik ataavartumik atugassiinerit illulianut annertuunik sanaartugartalinnut, sanaartukkanullu annertuunut tunniunneqartarput.

Ingerlatsiviit atasuusut tassaasinnaapput aneerasaartarfiit, tummeqqat, biilinik inissiiviit, illuaqqat sarfallu aqqutaat.

Sanaartukkat annertuut soorlu aqqusernit, eqqakkat kuuffii pingaarnerit, innaallagissat napparutaat ataatsimortumik sakkortusaavillit, il.il..

2.2 Nunaminertanik piffissami killilikkami agguaassinerit qaammatinik pingasunik periarfissalerlugit atorunnaarsinneqarsinnaapput.

2.3 Immikkut ittunik pisoqartillugu qaammatit pingasut ataallugit periarfissiisoqarsinnaavoq. Taamatut pisoqartillugu nuunnermut tunngatillugu aningaasanik taarsiissuteqartoqarsinnaavoq, nunaminertamillu taartaasussamik innersuussisoqarluni.

2.4 Nunaminertamik piffissami killilikkami ag-guaanneqarsimasumik ilisimatitseqqaarnani atorunnaarsitsineq pisinnaavoq, imatut pisoqarsimappat;

Piffissami killilikkami nunaminertamik agguaassinerit tunniunneqartarput utaqqiisagallartutut ilusilerlugit, imaluunniit piffissami sivikinnerusumi nunaminertamik atuisoqassatillugu.

Assersuutigalugu containerinik, angallatinik, aalisarnermi atortunik, qimminik, allalluunniit inissinnerit pineqarsimasinnaapput.

Aamma tassaasinnaapput nunaminertat, kom-muneplanikkut nunaminertatut sumut atornis-saat suli aaliangerneqanngitsutut atugassis-sutigineqarsimasut, sulili atorneqalersimann-gitsut.


2.5 Piffisami sivikitsumi nunaminertamik atuineq, qaammatinik marlunnik sivisussuseqartoq, nalinginnaasumik nunaminertamik atuinissamik piumasaqaatitaqarneq ajorpoq. Taamaattorli pi-umasarineqartarpoq kommunimiit akuersissummik atsiukkamik pissarsisoqarnissaa.