Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq

Pilersaarutip nassuiaatitaani allaaserineqassaaq, kommunip pilersaarusiornera nuna tamakkerlugu pilersaarummut tunngatillugu qanoq inissisimanersoq.

Namminersorlutik Oqartussat kommunip pilersaarusiornerani soqutigisaat

Namminersorlutik Oqartussat Februaarimi 2011-mi akuersissutigaat ” Namminersorlutik Oqartussat, kommunip 2020-mut pilersaarusiornerani, soqutigisaasa allattorsimaffiat”, tassani allaaserineqarlutik toqqammavissat anguniakkallu pingaarnerit arlallit, kommunit pilersaarusiornermi toqqammavigisassaat, kiisalu Namminersorlutik Oqartussat kommunit pilersaarusiorneranni piumasaqaataat.

Toqqammaviit pingaarnerit ilaatigut tassaapput, nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi maleruaqqusat aamma nuna tamakkerlugu pilersaarusiap nassuiaatitai, susassaqarfiit akimorlugit suliniutit kiisalu nunap immikkortuisa, takornariaqarnerup, inissaqarniarnerup, angallannermut tunngasut, peqqinnissaqarnermut tunngasut il.il., ineriartortinneqarnerinut suleriaatsit. Aammattaq ilaapput eqqaamaneqartariaqartut pingaarnerit soorlu, pinngortitami, eqqissisimatitsinermi aamma aatsitassarsiornermi soqutigsat, matumani annertunerusunik pilersaarusiornerni ilaatinneqartariaqartoq VVM (pinngortitamut kinguneqaataasinnaasut nalilersuiffigineri).

Namminersorlutik Oqartussat, kommuneplanip ilusilersorneranut aaliangersimasunik makkuninnga anguniagaqarlutillu, piumasaqaateqarput:

Asimut tunngatillugu nuna tamakkerlugu peqqussut

Inatsisartut 2008-mi upernaakkut ataatsimiinneranni akuersissutigineqarpoq, asip nakkutigineqarnera naalakkersuisuniit kommuninut nuunneqassasoq. Nuna tamakkerlugu peqqussut suliarineqarpoq oqartussaalluni akisussaaffiup nuunneqarnerani toqqammavittut pingaarutilittut atorneqartussanngorlugu. Kommunalbestyrelsip peqqussutip atuutsinnissaa sulissutigissavaa, assersuutigalugu nunaminertanik agguaassinermut tunngatillugu.

Asimut tunngatillugu nuna tamakkerlugu peqqussut kommunini kattussimasuni kommuneplaninut ilanngunneqassaaq, siunertarineqartorlu tassaavoq nunaminertat pilersaarutaanngitsumik atorneqarsinnaanerisa pinngitsoortinnissaat. Nuna tamakkerlugu peqqussutikkut aaliangersarneqarpoq suleriaaseq pingaarneq, Kalaallit-Nunaat tamakkerlugu asimut tunngatillugu, sinaakkutserlugulu maleruagassartalik, taamaattorli kommuninit namminernit, pilersaarusiornerminnut atatillugu nalunaarsorluakkanik aaliangersagartalerlugu ineriartortinneqarsinnaatillugu. Asi tassaavoq nunaminertat illoqarfiit nunaqarfiillu avataanniittut.

Nuna tamakkerlugu peqqussutikkut asi nunaminertanut assigiinngitsut tallimanut aggorneqarpoq:

Qaasuitsup Kommuniani nuna tamakkerlugu peqqussummut ilanngunneqarput K-nunaminertat arfinillit, L-nunaminertat tallimat, M-nunaminertaq ataaseq aamma N-nunaminertat marluk. Taamatullu ilanngunneqarpoq O-1 nunaminertat illoqarfiit nunaqar-fiillu avataanniittut kiisalu nunaminertat K-, L-, M-, aamma N-. Nuna uummasut najugaat nunaminertatut O-3-tut ilanngunneqarpoq.

Kommuneplanimut aammattaaq ilaassapput nunaminertat nunalerinermi pilersaarutinut atugassat, immikkoortut taakkua tallimat arlaanni nunaminertatut ikkunneqartussat. Tamanna Qaasuitsup Kommuniani pissutissaqarpoq, nunalerinermut pilersaarut ”Kangerlulummi nunaqarfik uumasumi” ilanngullugu pilersaarutaammat.

Namminersorlutik Oqartussat anguniagaat piumasaqaataallu kommuneplanip anguniagaanut aamma nunaminertanut aaliangersakkani tigussaasuni ilanngunneqarput. Nunaminertani peqqussutip toqqaannartumik atuutsinneqarfigisinnaanngiffiini, imaluunnit pilersaarutip allanngortinneqarnissaa pisariaqartinneqarsimatillugu, assersuutigalugu pissutsini illuaqqanut aamma illoqarfiit nunaqarfiillu eqqaanni nunaminertanut tunngatillugu, peqqussut naleqqusarneqartassaaq.

Nunap Immikkoortuani Ineriartortitsinermut Suleriaaseq

2011-mi Nunap Immikkortuani Ineriartortitsinermut Suleriaatsip siunertaa unaavoq, tassa:

Aningaasaqarnikkut imminut nammannerusumik ingerlalernissamik anguniagaq anguneqassappat, Namminersorlutik Oqartussat kommunillu akornanni sulianik avitseqatigiinnerup ataavartumik pitsanngorsarneqartarnissaa pisariaqartinneqarpoq. Taamaattumik pisortat-namminersortut suleqatigiinnerat pingartinneqarnerusariaqarpoq, namminersortut akornanni aamma imminut nammattumik toqqammaveqarluni ineriartorneq annertusarlugit.

NIIS-i immikkoortunik marlunnik tunngaveqarpoq: nunamut tamarmut tunngasoq, tassaasoq Namminersorlutik Oqartussat nunap immikkoortuinut suleriaatsikkut tapiissutaa, aamma nunap immikkoortuinut tunngasoq, tassaasoq kommunit nuna tamakkerlugu sinaakkuttanut tunngatillugu suleriarnerat. NIIS-imi Kalaallit-Nunaat immikkoortunut arfinilinnut aggugaavoq, taakkunannga marluk Qaasuitsup Kommunianiillutik: Qaasuitsup avannaa aamma Qeqertarsuup Tunua Uummannaq ilanngullugu.

Nunamut tamarmut tunngsortaani immikkut pingaartinneqarput inuussutissarsiutinik inerisaaneq aamma ilinniartitaaneq, tamannalu aamma erserpoq nuna tamakkerlugu immikkoortortanut suleriaatsini arfineq marluusuni, anguniagassalerneqarsimasuni, killiffik aamma unamilligassat kiisalu suleriarnissanut siunnersuutit:

Nunap immikkortaanut sammisortaa kommunit inissimaffiannut annertunerusumik sammivoq, assersuutigalu makkunani, takornariaqarneq, aalisarneq, aatsitassarsiorneq, ilinniartitaaneq aamma inissianik sanaartorneq. NIIS-ip immikkut pingaartippai ilinniartitaaneq aamma inuussutissarsiutit.

Nunap immikkoortortaani ineriartornermut suleriaaseq tassaavoq politikkikkut suliallu ineriartortinneqarneranni sakkoq, tassanngaanniillu kommuneplanip aaliangersimanerusunik ineriartornermut tigussaasumillu pilersaarusiorneranut ingerlaqqittoq. NIIS-i susassaqarfiit ilaannut kommuneplanimi annertuumik pingaaruteqarpoq, nunap immikkoortuinut politikkimi sumiffiit ineriartornerannut toqqammaviunini pissutigalugu – assersuutigalugu kommunimi nunassittarnerit, nuuttarnerillu, sunniutaannut sammitillugu.

Qaasuitsup Kommuniata siunissami ineriartornermut anguniagai politikkiilu, NIIS-ip suliniuteqarfiini pilersitsiniutaanilu pitsaasumik ersipput, immikkoortullu ilaannut tunngatillugu tigussaasumik pilersaarutitut aallartinneqareersimalluni, aamma NIIS-ip susassaqarfiisa iluini ingerlatat – soorlu ataatsimut tunngatillugu NIIS-ip akisussaaffigisaanik misissuilluni sulianik aaliangersimasunik aallartitsivioreersimasut - soorlu nunassittarnerup annertuumik misissuiffigineqarnera, kommunip illoqarfiisa nunaqarfiisalu paasissutissaataanik katersinermik ilaqartoq. Taannaavorlu kommuneplanip anguniagaanut immikkoortunilu ataasiakkaani suliaanut toqqammaviusoq.

NIIS-i pillugu annertunerusunik atuagaqarsinnaavutit nunallu immikkoortortaani ineriartornermut pilersaarutinut nassuiaatit nanisinnaallugit, uani: http://naalakkersuisut.gl/kl-GL

Angallannermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa

Naalakkersuisut 2009 pilersippaat Angallanermut Ataatsimiititaliarsuaq, siunertaralugu Kalaallit-Nunaanni ungasissumut isigisumik angallannermut politikkiliornissaaq, aamma angallanermi periarfissanik pilersitsinissaq. Kalaalli-Nunaata angallannermi ilusaa aningaasaqarneralu imminnut atalluinnarput taamaattumillu qulakkeerneqassaaq, siunissami assartuussinerup ikorfartussagai, siunissami aningaasatigut imminut nammalernissamik anguniakkat. Suliassaq tassaavoq angallannermut tunngasut aaqqiissutissaattut siunnersuummik saqqummiussaqarnissaq, takorluukkamik pingaarnermik piviusunngortitsissutaasussamik: ”Innuttaasut akikitsumik, pitsaasumik, inuiaqatigiillu aningaasaqarnerannut akisussaassuseqartumik, angalanissamut periarfissaqassapput”.

Angallannermut ataatsimiititaliarsuaq isumaliutissiissummik saqqummiussivoq 2011-mi, ajornartorsiutip qiterisaanik arlalissuarnik qulaajaasumik, aamma inunnik nassiussanillu angallassinermut tunngatillugu unammilligassanik, imaqarportaaq nalilersuinernik arlalinnik takorluukkamullu innersuussutinik, Kalaallit-Nunaanni 2030-p tungaanut angallanerup ilusaanut assartueriaatsimullu anguniakkanik suliniuteqarfissanillu. Innersuutit ilaqarput aaqqissuussaanernik pingaarnersiuinernillu, angallannerup ilusaanut ingerlatsinermullu tunngatillugit.

Isumaliutissiissut aammattaaq imaqarpoq angallannerup ilusaa pillugu pilersaarutit tigussaasut misissuiffigineqarsimanerannik, titartarneri aallartinneqareersimasunik imaluunniit annertuumik sammineqartunik.

Pilersaarutit misissuiffigineqarsimasut arlallit, toqqaannartumik Qaasuitsup Kommunianut attuumassuteqarput. Tassaallutillu:

Angallannermut ataatsimiititaliarsuup innersuussutigai itisilikkanik misissuisimanerit arlallit pingaartumik Avannaani sanaartornissamik pisariaqartitat pillugit, Qaasuitsup kommunianullu pingaaruteqarpoq, assersuutigalugu kommunimi umiarsuliaviit mittarfiillu allilerneqarnissaannut tunngasut, malersorqinneqarnissaat. Aammattaq Kalaallit-Nunaata ilaani sumiiffinni allani sanaartugassanik pilersaaruteqartoqarpoq, kommunimi angallannerup ilusaanut toqqaannartumik sunniuteqarsinnaasunik, soorlu Nuummi imarpik qulaallugu timmisartunut mittarfik aamma containerinut umiarsualiviup allineqarnissaa.

Angallannermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa annertunerusumik atuarsinnaavat, uani: http://www.transportkommissionen.gl

Takornariaqarnermut suleriaaseq

Namminersorlutik Oqartussat 2012-mi saqqumiuppaat ”Nuna tamakkerlugu takornariaqarnermi suleriaaseq 2012-2015”, Kalaallit-Nunaanni takornariaqarnerup ineriartortinnissaanut suleriarnissamut sammisumik siunnerfilimmillu suleriaaseq. Naatsorsuutigineqarpoq, takornariaqarneq ullumikkut Kalaallit-Nunaata nunami allamiut aningasaannik isertitaasa katinneranni 10 %-inik tapertaasartoq – 100 mio. kr.-nit missiliorlugit. Namminersorlutik Oqartussat anguniarpaat, takornariaqarnermik misigisassasiornermillu inuussutissarsiuteqarneq 2020-mi Kalaallit-Nunaata avammut nioqquteqarnermi isertitaqarneranut annertungaatsiartorsuarmik tapertaalernissaat.

Takornariaqarnermut suleriaatsimi, takornariaqarnermik inuussutissarsiutiniit 2020-ip tungaanut, suliniuteqarfiit pingaarutillit tallimat toqqarneqarput, aningaasaqarnermut iluaqutaasinnaasut, inuiaqatigiinnut, avatangiisimut imminullu nammattumik ineriartornermut tunngatillugu, 5-10 %-mik qaffariaataasumik.

Qaasuitsup Kommuniani umiarsuarsuit takornariartaatit atorlugit takornariarneq piffissami 2006-2010 malunnaatilimmik qaffariarsimavoq. Naatsorsuutigineqarporlu 2010-mi umiarsuarsuarni takornariartaatini ilaasut 37.500 missiliorsimassagaat. Ilisimasassarsiorluni umiarsuarsuarnik sinersornerit tassaapput takornariat ingerlataanni pingaarnerpaat, umiarsuimmi arlalissuit Uummannap Qaanaallu eqqaani nunaqarfinnut tikittarput, umiarsuarsuit atorlugit takornariarneq nunap immikkortuani tamaani takornarianiit isertittakkanut aliangiisuulluinnarput, timmisartut atorlugit takornarianiit tikinneqarsin-naannginneq pissutigalugu.

Qeqertarsuup Tunua pingaartumik Ilulissat takornariarpassuarnik nutsuisuupput, nunamiit allaaveqarlutik takornarianit aamma umiarsuarsuit atorlugit takornarianit. Toqqaannartumik Ilulissat Islandillu timmisartukkut attaveqarnerup piffissaq takornariarfiusartoq sivitsorsimavaa ilaasullu amerlisillugit, kiisalu niuffaffiit nutaat tikikkuminarsarlugit. Aasanerani ilaasortaatinik angalasinnaanerup nunap immikkoortuani kaajallaasinnaaneq periarfissanngortinnikuuaa, taamaalillutik takornariat illoqarfinnut nunaqarfinnullu allanut ingerlasinnaalersillugit.

Qaasuitsup Kommuniani takornariaqarnermik inuussutissarsiutinut tunngatillugu pilersaarusiorfigalugit ingerlatat, pitsaanerusumik kisitsisitigut paasissutissiinermut takussutissiornermullu, takornarianik angallannermi periarfissanut pitsaanerusunut, filmiliortartut sullinneqarnerinut tunngatillugu nittarsaassinernut annerusunut, nittarsaassinermik suliaqarnernut atatillugu nunami allamiut takornarianik angalatitseqatigiiffiinik aningaasalersueqateqarnermut annerusumut, aamma issittumi tunisassianik nittarsaassinerup pingaartinneqarnerisa annertusinerannut, attuumassuteqarput (matumani misigisassarsiornermik inuussutissarsiutit.)

Peqqinnissaq pillugu iluarsaaqqinneq

Ulloq 1. Januaari 2011 peqqinnissaqarfimmi suleriaaseq nutaaq atuutilerpoq. Peqqinnissaq pillugu iluarsaaqqinnerup qulakkiissava, kalaallit peqqinnissaqarfiata siunissami innuttaasunik sullissinermik piffissamut naapertuuttumik tunniussaqarnissaa. Iluarsaaqqinnikkut siunertarineqartoq pingaartoq tassaavoq, illoqarfinni nunaqarfinnilu sullinneqarnissamut assigiimmik periarfissaqarnissap qulakkeernissaa, matumanilu telemedicin pingaarutilimmik toqqammaviuvoq.

Peqqinnisaq pillugu iluarsaaqqinnermi nutaami Kalaallit-Nunaat peqqinnissaqarfeqarnermi immikkoortunut tallimanut aggorneqarpoq, iluarsaaqqinnerup siornatigut 16-niusimagaluartunik. Nunap napparsimavissuatut toqqarneqartoq Nuummiippoq, taassuma saniatigut nunap immikkoortuini tamani immikkoortoqarfiup napparsimaveqalerpoq. Immikkoortoqarfiup napparsimaviisa saniatigut, imkkoortoqarfiit assigiinngitsunik pingasunik samminniffiusunik suliarinnittarfeqalerput, immikkut piginnaasaqarfiusunik: qitiusumik peqqinnissaqarfiit, niviarsiat sullissivii aamma nunaqarfinni nakorsiartarfiit.

Qaasuitsup Kommunia – peqqinnissaqarfiup iluani immikkoortunut marlunnut avitaavoq; Avannaa aamma Qeqertarsuup Tunuani immikkoortoqarfiup napparsimavii Ilulissani Aasiannilu. Taakkua saniatigut Qaanaami, Upernavimmi Uummannamilu qitiusumik peqqinnissaqarfiit, ilaapputtaaq Qasigiannguit aamma Qeqertarsuaq illoqarfinni minnerusuni qanimut sullissinernik neqeroorutillit. Naggataatigullu kommunip nunaqarfiini 30-ni niviarsiat sullissivii/nunaqarfiit nakorsiartarfii.

Peqqinnissaq pillugu iluarsaaqqinneq annertunerusumik atuaruk, uani http://www.peqqik.gl/Sundhedsreformen.aspx

 Pinngortitap illersorneqarnissaanut soqutigisat

Qaasuitsup Kommuniani nunaminertat timmiarussanik illersuiffiusut 12-t, Masarsoqarfiillu 6-t toqqarneqarput, kommuneplanip ilassutaani ilaatinneqartussat. Masarsoqarfiit 6-t ukuupput:

Timmiarussanik eqqissisimatitsiviit 12-t ukuupput:

Eqqissisimatitsivissatut soqutigisat

Eqqisisimatitsinermi piujuaannartitsinermilu soqutigisat ilagaat nuna tamakkerlugu eqqissisimatitat, nunaminertat eqqissisimatitat, illut eqqissisimatitat, tamakkulu tamarmik kommuneplanimut ilanngunneqartussaapput. Tamakkua saniatigut illoqarpoq eriagisarialinnik, kommunimiit toqqarneqarsimasunik.

Nuna tamakkerlugu eqqissisimatitat Qaasuitsup Kommunianiittut makkuupput:

Qaasuitsup Kommunia nunaminertat eqqissisimatitaasut makkuupput:

Illut eqqissisimatitat tassaapput illut immikkuullarissumik titartagartallit imaluunnit kulturikkut oqaluttuassartallit nuna tamakkerlugu nalilimmik sunniutillit. Illumi eqqissisimatitami piumasaqaataavoq, piginnittup illumik aserfallattaaliuinissaa, silataatigut iluanilu, allannguinerit annertuut annikitsullu Kulturikkut Kingornussarsianut Siunnersuisooqatigiinniit siumoortumik akuersissumik pissarseqqaarnissamik piumasaqaatitaqarput. Pineqartoq naleqqussarneqartarpoq, Eqqissisimatitsisarneq aamma allatigut kulturikkut eriagisassanik kulturikkut kingornussatut illersuineq pillugu Inatsisartut Inatsisaat nr. 11, 19. maj 2010-meersoq naapertorlugu, Kalaallit-Nunaannilu Katersugaasivissuaq tassaavoq, illunut eqqissisimatitanut tunngatillugu aaliangiisinnaassuseqartoq.

Qaasuitsup Kommuniani illut eqqissisimatinneqartut makkuupput:

Upernavik:

Uummannaq:

Qasigiannguit:

Qeqertarsuaq:

Aasiaat:

Qaanaaq:

Ilimanaq:

Appat:

Illut eqqissisimatitat allattorsimaffiat takusinnaavat uani: www.natmus.gl.

Naggataatigullu illoqarpoq eriagisarialinnik nunap immikkoortortaanut imaluunnit sumiiffimmi pingaaruteqartunik, tamakkualu kommunit kommuneplaniisigut toqqarneqarsimapput. Kommunit periarfissaqarput illut eriagisariallit aserfallattaalineqarnerinut aningaasanik tapiissuteqarsinnaanermut. Illunik eriagisarialinik isaterinissaq, allanngortitsinissarluunniit, akuersissummik pisariaqartitsivoq.

Aatsitassarsiorneq pillugu soqutigisat

Aatsitassaqarnermut tunngasut Aatsitassanut inatsisikkut naleqqusarneqarput. Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit inatsisartut inatsisaat nr. 7, 7. december 2009-imeersoq. Inatsisip naleqqusarpai misissueqqarnernut, misissueqqinnernut aamma kulbrintinik aatsitassanillu atuisinnaanermut akuersissutit. Aatsitassanut aqutsisoqarfik (AIA) susassaqarfit attuumassuteqartut peqatigalugit aatsitassanut tunngassutilinnik aqutsiviuvoq. Aatsitassanut inatsisip saniatigut pineqartoq naleqqussarneqarpoq maleruagassat arlaqartut aqqutigalugit, tamakkua Aatsitassanut pisortaqarfiup quppersagaani nassaarineqarsinnaapput: www.bmp.gl

Qaasuitsup Kommuniani aatsitassaqarnerup iluani annertuunik periarfissaqarpoq. Juuni 2013-mi aatsitassanik, uuliamik gas-imillu missuinissanut atuinissanullu qinnuteqaatit arlallit takkunnikuupput, matumani:

Avatangiisimik nalilersuineq (EIA) pingaarutilik ingerlanneqarpoq, qulakkeerniarlugu, uuliamik gas-imillu ingerlatat avatangiisimit nammanneqarsinnaasumik tunngaveqarluni ingerlanneqarsinnaanersut, matumani immap sikuata iluliarsuillu, misissuinermut pineqartumilu qalluinermut, sunniutigisinnaasaat misissuiffigineqarput. Qaasuitsup Kommuniata taamaalilluni piumasarineqartutut – 2011-mi offshore/onshore pilersaarummut tunngatillugu, inuiaqatigiit aningasaqarniarnerannut sunniutigisinnaasai nalilersuiffigalugit suliaqarpoq, kommunip pilersaarusiornermi tunngavianut ilanngunneqareersunik.

Thule Air Base

Thule Air Base Qaasuitsup Kommuniata avannarpasissuani inissisimavoq –1.200 km-it missilorlugit kaperlattartup killeqarfianiit avannarpasinnerusumi. Sakkutooqarfik aallaqqaammut niuertoqarfiusimavoq, sorsunnersuarmulli kingullermut atasumik sakkutooqarnermi siunertanut atorneqalerluni, amerikamiut timmisartunik sorsuuteqarfiat siuttoralugu. Sakkutooqarfik Thule-miittoq suli NATO-mi suleqatigiinnermut pingaaruteqarpoq, taamaattumik aamma Kalaallit-Nunaata Danmark-illu illersornisamut politikkiannut pingaaruteqarluni.

Thule Air Base piviusut aallavigalugit illoqarfeeqqamut assersuunneqarsinnaavoq. Sakkutooqarfik avinngarusimalaarluni Kalaallit-Nunaata avannamut kimmut teqeqquani inissisimanini pissutigalugu, sunik tamanik ulluinnaap ingerlanneqarnissaani pisariaqartinneqartunik, pinngitsoorani peqartariaqarpoq. Assersuutigalugu sakkutooqarfik mittarfeqarpoq, nammineq qatserisartoqarluni, timigisartarfeqarluni, bowlingertarfeqarluni, hotel-eqarluni igaffeqarlunilu, soorunalimi sulisunut inissiaqarpoq. Amerikamiut timmisartunik sorsuuteqarfiat, US Air Force, ingerlatat sakkutooqarnermut tunngasortaannut akisussaavoq, GC-lu - Greenland Contractors – allanut tamanut akisussaalluni.